Kannanotto 27.10.2009

Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuusasioiden sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien kannanotto

Helsingin, Espoon ja Vantaan monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto-ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnat kokoontuivat 1.10.2009 yhteiseen kokoukseen Vantaalle. Kokouksen teemana oli kaupunkien uudet maahanmuuttoon liittyvät ohjelmat ja niihin liittyvät yhteiset linjaukset. Neuvottelukunnat korostivat yhteisesti, että taloudellinen taantuma ei saa estää uudistuksia.

Kaupunkien kansainvälistyminen on tärkeä metropolialueen kilpailutekijä, joten suunnittelua pitää tehdä pitkällä tähtäimellä. Muita kilpailuvaltteja ovat hyvät etniset suhteet ja laadukas elinympäristö. Parhaimmillaan metropolialueen monikulttuurinen imago houkuttelee seudulle ammattitaitoisia työntekijöitä ja menestyviä yrityksiä, joilla on kansainväliset yhteydet.

Työvoimavaranto tehokkaampaan käyttöön
Maahanmuuttajataustainen työvoima on yhä tärkeämpää työntekijöiden jäädessä eläkkeelle. Jo nyt joillain aloilla on työvoimavajetta. Suomessa yli puolet maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Riippumatta heidän ammatti-, kieli- ja muusta osaamisestaan, lähes 10 000 on työttömänä. Pääkaupunkiseudulla asuu siis suuri käyttämätön työvoimavaranto.

Toisen sukupolven integroituminen yhteiskuntaan riippuu paljolti ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumisesta. Maahanmuuttajavanhempien ja heidän lastensa syrjäytymisen ehkäisemiseen on panostettava järjestämällä koulutusta ja työmahdollisuuksia. Työllisyysasioissa Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on paljon yhteistä tehtävää. Vaikka pääkaupunkiseutu on yhteistä työssäkäyntialuetta, työllisyydenhoito on ennen kaikkea valtion vastuulla. Kaupungit ovat yhdessä neuvotelleet valtion kanssa yhteisestä aiesopimuksesta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tehostamiseksi. Kun aiesopimus on allekirjoitettu, sillä vahvistetaan paikallistasolla sekä työvoimatoimistojen ohjausresursseja että kaupunkien kotouttamista tukevia palveluja. Näistä esimerkkinä on työharjoittelupaikkojen saatavuus kaupungeissa.

Valtiotasolla on tällä hetkellä meneillään suuria uudistamisprosesseja. Kotouttamistyötä määrittelee vuoden 1999 kotouttamislaki, jonka uudistamista ministeriössä parhaillaan valmistellaan. Nykyinen laki määrittelee, että "kunnilla on yhteensovittamisvelvollisuus kotouttamisessa". Tämä väljä vastuu ei ole missään suhteessa kuntien resursseihin, kun maahanmuuttajamäärät kasvavat. Lisäksi suunnitelmissa on, että uusi laki laajentuisi käsittämään myös työvoiman maahanmuuttoon liittyviä palveluita. Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnat pitävät suuntausta hyvänä. Neuvottelukunnat yhdessä vaativat laajennuksiin myös uusia resursseja. Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta löytyy halua ja osaamista kotouttamisen tehostamiseksi, mutta yhteisestä tehtävästä ei selvitä ilman oikeudenmukaista resurssien jakoa.


Vantaalla 1.10.2009
Espoon kaupungin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mari Nevalainen
Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Toni Randla
Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Minna Räsänen

Lisätiedot:
Espoon monikulttuurineuvottelukunnan sihteeri Liisa Kosonen 050 564 1851,
Helsingin maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan sihteeri Anu Riila 040 334 1815
Vantaan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan sihteeri Hannele Lautiola 040 865 9627

 

 

Julkaistu 27.10.2009