Kannanotto 5.2.2008

 

 

 

                    

Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuusasioiden sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien kannanotto

Neuvottelukunnat ovat huolestuneita valtion vastuunkannosta maahanmuuttajien perus- ja kotouttamispalveluiden resursoinnissa.

 

Pääkaupunkiseudun kuntien monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnat ovat huolestuneita valtion vastuunkannosta maahanmuuttajien peruspalveluihin ja kotouttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Hallitusohjelmatasolla korostetaan maahanmuuton ja maahanmuuttajien merkitystä taloudellisena voimavarana, mutta tämä ei ole heijastunut paikallistasolla.

 

Maahanmuuttajien määrä nousee nopeasti pääkaupunkiseudulla

 

Viime vuosina maahanmuutto on lisääntynyt 15 prosentilla vuodessa. Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulle muutti 11 000 ulkomaan kansalaista, joista kaksi kolmannesta muutti suoraan ulkomailta ja kolmannes muualta Suomesta. On arvioitu, että vuonna 2025 viidennes pääkaupunkiseudun asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Suurin osa maahanmuuttajista muuttaa Suomeen muista syistä kuin työn vuoksi.

 

Työllistyminen vaikuttaa ratkaisevasti kotoutumisen onnistumiseen

 

Aikuisille maahanmuuttajille työllistyminen on avain yhteiskuntaan ja toimeentuloon. Kotouttamislain mukaisesti päävastuu maahanmuuttajien työllisyydestä on valtiolla.

 

Pääkaupunkiseudulla työvoimatoimistojen resurssit eivät riitä kattamaan maahanmuuttajien tarpeita saada neuvontaa, ohjausta ja koulutusta. Palveluiden riittämättömyys on johtanut maahanmuuttajien pitkittyneeseen työttömyyteen erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. Maahanmuuttajien työttömyys ja ensisijaisen sosiaaliturvan heikkeneminen ovat johtaneet toimeentulotukimenojen nopeaan nousuun.

 

Lapset ja nuoret

 

Maahanmuuttajalapsilla on oikeus – kuten muillakin lapsilla – laadukkaaseen ja heidän tarpeidensa mukaiseen päivähoitoon ja perusopetukseen. Lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa tarvitaan myös vanhemmuuden tukemista, sillä lasten ja perheiden vaikeudet kotoutua ovat johtaneet lisääntyneisiin lastensuojelutarpeisiin ja muihin sosiaalisiin ongelmiin.

 

Ummikkoina Suomeen muuttaneet tarvitsevat valmistavaa opetusta sijoittuakseen ikätasoaan vastaavalle luokalle. Muiden kuin suomea ja ruotsia äidinkielinään puhuvien lasten yhdenvertaisuus edellyttää suomi toisena kielenä opetusta sekä oman äidinkielen ja uskonnon opetusta. Vieraskielisten lasten perusopetuksen järjestäminen on keskimäärin puolitoista kertaa kalliimpaa kuin muun väestön. Valtionavustukset – ja korvaukset eivät riitä kattamaan näitä menoja tilanteessa, jossa maahanmuuttajaoppilaiden määrä nousee nopeasti. Vaarana on, että pääkaupunkiseudun kunnat joutuvat karsimaan resursseja maahanmuuttajalasten opetuksesta, mikä puolestaan heikentää koulumenestystä ja jatkokoulutusmahdollisuuksia.

 

Ohjelmat ja käytännöt ovat ristiriidassa

 

Sekä edellisen hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa että nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan maahanmuuton ja maahanmuuttajien yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä vähenevän työvoiman Suomessa. Maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin riittäviä peruspalveluita ja onnistunutta kotouttamista kiinnittyäkseen yhteiskuntaan. Pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien näkemys on, että hallitusohjelman linjaukset ovat oikeansuuntaisia. Paikallistasolla hallituksen linjaukset ja palveluiden resursointi ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Tämä näkyy ylikuormituksena pääkaupunkiseudun kuntien palveluissa.  Tästä syystä pääkaupunkiseudun kuntien resursseja tulisi lisätä muuta maata enemmän.

 

Neuvottelukunnat edellyttävät, että hallituksen maahanmuuttopoliittiset linjaukset näkyvät paikallistasolla kotouttamisen ja muiden palveluiden riittävänä resursointina.  Hallituksen linjausten uskottavuus perustuu siihen, että ne heijastuvat johdonmukaisesti myös paikallistasolle. Neuvottelukunnat korostavat, että maahanmuuttajien työttömyydellä ja maahanmuuttajalasten perusopetuksen heikkenemisellä on sekä välittömiä taloudellisia vaikutuksia että välillisiä sosiaalisia seurauksia.

 

Helsingissä 5.2.2008

 

 

Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan

puheenjohtaja Elie El-Khouri

 

Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja

Pentti Puoskari

 

Espoon kaupungin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja

Mari Nevalainen