Kannanotto 6.6. 2006

Vuorovaikutusta monikulttuurisuuteen

Espoon, Helsingin ja Vantaan monikulttuuriasiain, maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnat ovat laatineet yhteisen kannanoton yhteistyön linjauksiksi maahanmuutto- ja monikulttuuriasioissa.

Kannanotossa painotetaan maahanmuuttajien osallistumista yhteiskunnalliseen suunnitteluun, edunvalvontaan ja päätöksentekoon. Pääkaupunkiseudulla asuu nyt paljon koulutettuja, osaavia maahanmuuttajia. Työvoimavajeen vuoksi tarvitaan heidän lisäkseen paljon uusiakin töihintulijoita. Vuorovaikutuksellinen, myönteinen monikulttuurinen ilmapiiri tekee alueesta paikan, jonne halutaan muuttaa. Kaupunkien toiminnan suunnittelussa ja palveluiden tuottamisessa saadaan toivottuja, asukkaiden hyvinvointia edistäviä tuloksia, kun maahanmuuttajat ovat mukana kieli- ja kulttuuripääomineen.

Tarvitaan myös julkista keskustelua monikulttuurisuudesta ja poliitikkojen kannanottoja.

Kielikoulutus on avain työllistymiseen, kotoutumiseen ja osallisuuteen. Riittävän suomen kielen koulutuksen järjestämiseksi tarvitaan nykyistä selkeämpi hallinnollinen työnjako resursseineen. Uudet tulijat tarvitsevat myös opastusta, ohjausta ja tiedottamista eri kielillä, mitä on pääkaupunkiseudulla yhteistyössä jo alettu toteuttaa.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien yhteistyötä jatketaan vasta perustetussa "Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla" -työryhmässä, joka paneutuu pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiin ja –haasteisiin. Mukana ovat neuvottelukunnat, EK, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Kuntaliitto, SAK/AKAVA/STTK ja Uudenmaan TE-keskus. 

Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunginhallituksille ja kaupunginjohtajille

Espoon, Helsingin ja Vantaan monikulttuuriasiain / maahanmuutto- jakotouttamisasioiden neuvottelukuntien yhteiskokouksen kannanotto

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖN LINJAUKSIA MAAHANMUUTTO- JAMONIKULTTUURIASIOISSA

Espoon, Helsingin ja Vantaan monikulttuuriasiain, maahanmuutto- ja kotoutumisasioidenneuvottelukunnat kokoontuivat Espoon valtuustotalolle 2.2.2006 keskustelemaan monikulttuurisuus-, maahanmuutto-, kotoutumis- ja yhdenvertaisuusasioidennykytilanteesta, haasteista ja mahdollisuuksista. Kokouksen tavoitteena oli syventää kunnalliset, poliittiset sekä etniset rajat ylittävää yhteistyötä. Tilaisuudessa sovittiin pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien ja valtakunnallisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNOn) yhteistyöstä sekä linjattiin kuntien tulevaisuuden yhteistyön painopisteitä. Paikalla oli 69 neuvottelukuntien ja niiden alatyöryhmien edustajaa.

Pääkaupunkiseudulla asuu nyt paljon koulutettuja, osaavia maahanmuuttajia. Kaupunkien toiminnan suunnittelussa ja palveluiden tuottamisessa saadaan toivottuja, asukkaiden hyvinvointia edistäviä tuloksia kun maahanmuuttajat ovat mukana kieli- ja kulttuuripääomineen. Maahanmuuttajia pitäisi saada yhteiskunnalliseen toimintaan, edunvalvontaan ja poliittisiin puolueisiin. Toivottiin myös julkista keskustelua monikulttuurisuudesta ja poliitikkojen kannanottoja.

Kokouksessa kiinnitettiin huomiota maahanmuuttajia koskevan hallinnon hajanaisuuteen, sen ollessa osa neljän eri ministeriön toimialoja sekä kuntien ja valtion välistä työnjakoa. Hallinnollinen hajauttaminen vaikeuttaa maahanmuuttaja- ja ulkomaalaisasioiden selkeänja rationaalisen hoidon niin resurssien osalta, kuin myös tiedotuksen, asioihin liittyvien vastuualueiden ja palvelujen saannin osalta. Maahanmuuttajille tarjottava kielikoulutus on oivana esimerkkinä tästä, jossa valtiolliset työvoimaviranomaiset vastaavat osasta koulutusta riittämättömin resurssein ja kunnalliset palveluntarjoajat, kuten työväenopistot,vastaavat osasta kielikoulutusta. Myöskään hallituksen ehdotus uudeksi maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi ei pyri ratkaisemaan tätä hallinnollista ongelmaa. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnat kehottavat hallitusta selvittämään olisiko esimerkiksi monissa maissa käytössä oleva maahanmuuttajavirasto (invandrarverket) myös Suomeen sopiva hallinnollinen malli ongelman ratkaisemiseksi.

Seuraavat kehittämisalueet nousivat keskusteluissa voimakkaimmin esille:

Opastus, ohjaus, neuvonta

Välineet maahanmuuttajien opastukseen, ohjaukseen ja neuvontaan on luotu ja kokemusta pääkaupunkiseudun yhteistyöstä on kertynyt.

• Nyt tarvitaan tiedottamista eri kielillä, vaikuttavuuden arviointia ja laadullista asiakasnäkökulmaa. Erikielisen tiedottamisen hyvänä esimerkkinä on www.infopankki.fi -verkkosivut, joka markkinoi pääkaupunkiseutua ja Suomea 12 eri kielellä myös niille, jotka vielä harkitsevat Suomeen muuttoa. TE-keskuksen ja valtiovallan vastuuta ja roolia opastuksessa sekä erikielisen tiedotuksen tuottamisen kustannuksissa pitää vahvistaa.

Kielen opetuksen kehittäminen → työllistyminen → osallisuus

Kaikkia, jotka ovat työmarkkinoilla, tarvitaan - sekä täällä jo asuvia että uusia työperäisiä muuttajia.

• Tarvitaan jatkuvaa kielikoulutustarjontaa, jotta opiskelijat pääsisivät heti kurssille kun motivaatio on korkealla. Tarvitaan työelämään valmentavaa koulutusta ja räätälöityjä kursseja, jotka huomioivat erilaiset tarpeet (mm. lukutaidottomien kurssit, hitaasti/nopeasti etenevät, Suomeen opiskelemaan tulleiden suomen kielen kurssit). Tarvitaan koulutuspolkujen koordinointia. Toimiva kielikoulutusjärjestelmä vahvistaa pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta globaalilla tasolla.

• Tarvitaan pääkaupunkiseudulle yhtenäiset mahdollisuudet koulutukseen, esim. sopimalla työnjaosta luku- ja kirjoitustaidottomien tai nuorten heikosti koulutettujen osalta.

• Työllistymistä pitää helpottaa muuttamalla asenneilmastoa myönteisemmäksi maahanmuuttajille. Tässä kaupungit voivat olla esimerkkeinä palkkaamalla työntekijöitä eri etnisistä ryhmistä kaupungin palvelukseen, parantaen samalla palvelutarjonnan ja asukkaiden vastaavuutta. Tarvitaan myös mahdollisuuksia uralla etenemiseen.

• Tänne opiskelemaan tulleiden ja heidän puolisoidensa maahan jäämistä ja työhön pääsyä on helpotettava.

Palvelujärjestelmän monimuotoisuus

Ohjelmatasolla on tehty paljon (mm. kotouttamis-, monimuotoisuus-, työllisyysohjelmat, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan raportit). Monikulttuurista näkökulmaa on jalkautettu peruspalveluihin. On hyvää kokemusta pääkaupunkiseudun yhteistyöstä (eri ammattiryhmien verkostot, SELMA/Seudullinen monikulttuurinen tietopalvelukeskus) mm. hyvien käytäntöjen levittämisessä.

• On saatava ohjelmat keskustelemaan keskenään - synergiaa, innovatiivisuutta ja yhteistä linjausta.

3

• Ohjelmat on jalkautettava nykyistä paremmin esimerkiksi positiivisilla kannustustoimenpiteillä palveluiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi. mm.kulttuurin ja kielen huomioimiseksi.

• Ohjelmien ja palveluiden kehittämistä on seurattava.

• On hyödynnettävä muiden maiden hyviä käytäntöjä.

"Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla" -työryhmä

Maaliskuussa 2006 perustettiin "Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla" -työryhmä, jossa ovat edustettuina Espoon, Helsingin ja Vantaan monikulttuuriasiain ja maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnat, EK, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Kuntaliitto, SAK/AKAVA/STTK ja Uudenmaan TE-keskus.

Työryhmän tehtävänä on pääkaupunkiseudun erityiskysymyksien ja –haasteiden näkökulmasta sekä muiden maiden suurkaupunkien kokemukset huomioon ottaen tehdä ehdotuksia ja aloitteita politiikkojen, strategioiden, käytäntöjen ja seurannan kehittämiseksi valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Työryhmän toimikausi on 2.3.2006 -

28.2.2007.

Espoon, Helsingin ja Vantaan monikulttuuriasiain /maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukuntien puolesta

Espoossa 26.4.2006

Mari Nevalainen

Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja