Monikult.asiain nk kannanotto 22.8.2012

Kannanotto Espoo -tarinaan 22.8.2012

Paras mahdollinen Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja yhdenvertainen

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kannanotto kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle strategian valmistelua varten

Espoo-vision mukaan Espoo on moniarvoinen ja monikulttuurinen kaupunki, joka on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon valtuuston 7.9.2009 hyväksymän monikulttuurisuusohjelman 2009-2012 tarkoituksena on varmistaa, että kaikki espoolaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Monikulttuurisuusohjelman seurannassa on noussut esille sekä ilahduttavaa kehitystä että hälyttäviä merkkejä, joihin pitää puuttua. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta haluaa tuoda keskeiset tulokset esille Espoon tulevan strategian aineksiksi. Kotoutumispolitiikan onnistuminen edellyttää konkreettista yhteistyötä toimialojen kesken sekä asukkaiden, yhteisöjen ja kolmannen sektorin kanssa.


Kaupungin on turvattava tasavertaiset koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet

Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen on kotoutumisen keskeisin haaste. Lähes täysin suhdanteista riippumatta ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Koulutuksen vastaamattomuuden ja riittämättömän suomen kielen taidon lisäksi osasyynä on TEM:n tuoreen tutkimuksen mukaan rakenteellinen syrjintä. Espoon kaupunki on rohkaisevasti pystynyt toteuttamaan henkilöstöpoliittisia tavoitteitaan, joiden mukaan maahanmuuttajien osuuden henkilöstöstä tulisi vastata heidän väestöosuuttaan. Vuoden 2011 lopussa 4,1 % kaupungin henkilöstöstä oli muunkielisiä (väestöosuus 10,3 %).

Nuorista on pidettävä yhdessä huolta

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 Espoon maahanmuuttajataustaisista 15 - 29 -vuotiaista oli 38,5 % koulutuksen ja työn ulkopuolella. Maahanmuuttajataustaisten riski ulkopuolelle jäämiseen on nelinkertainen kantaväestön nuoriin verrattuna ja erityisen suuri se on asunnottomilla ja perheisiin kuuluvilla naisilla. Keväällä 2012 Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10 % suomenkielisistä ja 26 % muunkielisistä nuorista. Koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet koskevat myös romaninuoria. Espoon pitää varmistaa, että nuoret suorittavat tutkinnon, mm. etsivää työtä ja ohjausta kehittämällä.  Erittäin hyvä avaus on aikuislukion tarjoama koulutus nuorille osana Osallisena Suomessa -hanketta. Myös äitien koulutukseen panostaminen tukee nuorten kouluttautumista.

Heikoimmista kaupunkilaisista on huolehdittava

Toimeentulotuensaajien joukossa ulkomaan kansalaiset ovat yliedustettuja (24,6 % aikuisista ja 50,1 % lapsista) verrattuna suomalaisten osuuksiin (5,7 % aikuisista ja 6,3 % lapsista). Myös lastensuojelun asiakkaissa maahanmuuttajataustaiset ovat yliedustettuina. Perusopetuksessa muunkielisten osuus erityisen tuen oppilaista on lähes kaksinkertainen. THL:n alustavien tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajien terveyspalveluiden käyttö on vähäisempää kuin kantaväestöllä vaikka pitkäaikaissairastavuudessa ei juuri ole eroa. Erityisesti mielenterveys-palveluissa on huolestuttava koetun tarpeen ja toteutuneen käytön välinen ero. Espoon A-klinikan asiakkaista kasvava osuus on maahanmuuttajataustaisia. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan varhaista puuttumista, perheiden tukemista, lasten ja nuorten harrastuksiin kannustamista sekä tuloksellista koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Etnisten vähemmistöjen kynnys palveluihin on pidettävä matalana.

Asuinalueiden monimuotoisuuteen on panostettava

Entistä useampi maahanmuuttajataustainen espoolainen asuu alueella, jossa huomattava osa alueen asukkaista on myös maahanmuuttaja-taustaisia. Asumismuotojen kirjoa alueella pitää lisätä mm. tuomalla omistusasuntotuotantoa vuokrataloalueille. Tarvitaan alueellisia tukitoimia ja positiivista erityiskohtelua.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä

Edustuksellisen järjestelmän ongelmana on, että vaikka muunkielisten osuus kasvaa, vain pieni osa äänestää ja maahanmuuttajataustaiset ja etnisten vähemmistöjen edustajat ovat aliedustettuja vaalien ehdokkaissa ja luottamuselimissä. Uudenmaan vaalipiirissä vain 16.8 % ulkomaan kansalaisista äänesti vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Espoossa ei ole yhtään maahanmuuttajataustaista valtuutettua ja lautakunnissakin todella vähän.

Espoo on monella tapaa kehityksen kärjessä ja hyvällä tiellä. Nyt esille nousseet epäkohdat on huomioitava entistä paremman monimuotoisen Espoon kehittämiseksi.

Espoossa 22.8.2012

Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta