Blogi

Mannerheimin Lastensuojeluliiton hyväntekeväisyysmuotinäytöksessä 28.11.2017 (Kuva: Nora Nevalainen)

7.11.2018: Ainakin 400 miljoonaa euroa vain muutaman kilometrin tähden....? Päättäjillä oltava rohkeutta ja järkeä harkita Raide-Jokerin rakentaminen uudestaan  

4.6.2018: Säilytetään Tapiolan pienet leikkipuistot - Kaikkein pienimpien lähiliikuntapaikkoja lakkauttamalla ei säästetä

1.6.2018: Palautetaan lasten kahluuallas pikaisesti Tapiolaan - Avoin kirje Espoon viranhaltijoille  

4.2.2018: Presidenttiehdokas Pekka Haavistoa haastattelemassa - kuluneet kaksi viikkoa ja seuraavat sata vuotta

11.1.2018 Virkamiesten suunnitelma Espoon kouluverkosta veisi alakoulut Tapiolasta - Jousenkaarelle ja Aarnivalkealle on pikaisesti rakennettava uudet koulut omille tonteilleen

8.1.2018:  Puretaan huonokuntoinen Espoon kaupungintalo ja rakennetaan tilalle viihtyisää, terveellistä ja elinvoimaista kaupunkia

27.10.2017: Avoin kirje Länsiväylän toimitukselle sekä kaikille Espoon nuorisovaltuuston vaaleja ja asian uutisointia kommentoineille  

27.3.2017: Kokoomus kunnostaisi koulut lasten kotihoidon kustannuksella?

14.3.2017: Minun Tapiolani: Viihtyisä ja vihreä, elävä ja elinvoimainen paikka asua ja asioida -  Ihmisten ehdoilla ja luontoa kunnioittaen

3.2.2017:  Koulut kunnostetaan teoilla, ei puheilla

20.1.2017: Aloitteesta todeksi - Espooseen Suomen ensimmäinen Rakkauden puutarha ja mitä se tarkoittaakaan

21.10.2016: Priorisoinneista, populismista ja ihan vaan terveen järjen käyttämisestä kaupungin päätöksenteossa ja rahankäytössä - koulukorjaukset vs. tunnelihankkeet

9.10.2016: Jousenkaari kotiin evakosta - Espoolla on varaa terveisiin ja toimiviin kouluihin, kyse on tahdosta ja arvovalinnoista  

26.9.2016: Lasten hyvinvoinnin kustannuksella "säästäminen" ei ole inhimillistä, viisasta eikä vastuullista

14.8.2016: Espoo ei halua kartoittaa koululaisten sisäilmaoireita - "tarpeetonta ja kustannustehotonta"

4.8.2016: Sanomisen vapaudesta ja vastuusta - Rajat kiinni perussuomalaisten vihanlietsonnalle!

19.5.2016 Espoon lapset maksavat kalliisti kaupungin laiminlyönneistä ja huonoista päätöksistä - Lähikoulu kaupungin toisella laidalla

Blogi 3.12.2015: Myös Espoon lapset ansaitsevat kaupunginjohtajan itsenäisyyspäivän juhlat

20.11.2015: Espoon kaupunki mogasi nuorisovaltuustovaaleissa - Miten kannetaan vastuu?

17.4.2015: Anna ääni eläimelle

7.4.2015: Hyvinvointia ja säästöjä ravintoa sekä liikuntaa koskevilla päätöksillä

5.4.2015: Espoo ei halua olla lapsiystävällinen kunta

24.1. 2014 Espoo syöksyy kohusta toiseen:  Toimintakulttuuriamme on muutettava!

1.12.2014: Julkistetaan Espoon laskut - ja vielä muutama sana Suomenojasta, Angry Birds -puistoista, avoimuudesta ja luottamuksesta

6.1.2015: Tehdään Espoosta UNICEFin lapsiystävällinen kaupunki!

15.12.2014 Haiseeko vaaliraha eli millä hinnalla ja kenen maksamana pääsee kansanedustajaksi?

13.11.2014: Eläimellinen vallankumous- eläinkansan edustajia Arkadianmäelle!

16.10.2014 Minkä näköisen naispoliitikon antaisit päättää tärkeistä asioista? - Ajatuksia uskottavuudesta, luotettavuudesta ja vastuunottamisesta  

14.9.2014: Suomenojalla suhisee eli karua kertomaa "oikeudenmukaisesta, vastuullisesta ja avoimesta" Espoosta

24.6.2014:  Hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistyöntekijät demokratian häiriötekijöinä?

26.10.2013 Kuunnellaan lapsia ja nuoria sekä tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa

28.10.2013: Jyrkkä ei leikkipuistojen lakkauttamiselle - kyllä virikkeellisille ja viihtyisille, sukupolvet yhdistäville lähiliikuntapaikoille

27.5. 2013 Mitä von Hertzen tekisi?

30.9.2013: Prioriteetit hoi! - Maauimala Leppävaaraan, miksi ja millä hinnalla?

12.8.2012 Luistinrata Tapiolan Keskusaltaaseen - ei sittenkään niin hyvä idea?


 

Espoon kaupunki haluaa jälleen purkaa Tapiolasta pieniä lähileikkipuistoja säästöihin vedoten.

Linjaus löytyy kaupunginhallituksessa 4.6. käsiteltävän Länsikorkeen asemakaavamuutoksen päätösehdotuksesta yhdellä lauseella kuitattuna:  "Koska kaupunki karsii leikkipuistoverkostoa, Tornitason ja Iltaruskonmäen leikkipaikat puretaan."

Huomattuani tämän avasin keskustelun aiheesta paitsi päättäjien kesken myös Tapiolan asukasyhdistyksen Facebook-ryhmässä. Asukkaat ovat ymmärrettävästi vihaisia sekä huolestuneita ja ovat aktivoituneet vaatimaan leikkipuistojen säilyttämistä.  

Leikkipuistojen lakkauttaminen ei tuo kestäviä säästöjä

On surkeaa, että kaupunki hakee säästöjä leikkipuistoja lakkauttamalla. Säästöt ovat pieniä - vaikutukset lasten ja perheiden elämään, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan suuria. Tapiola rakennettiin lapsiperheille ja vaikka täällä nykyään asuukin vähemmän lapsiperheitä kuin ennen, lapsia on edelleen - ja soisi olevan tulevaisuudessakin.

"Säästäminen" lähileikkipuistoja lakkauttamalla aloitettiin edellisellä valtuustokaudella.
Jätin silloin valtuustokysymyksen, jossa kysyin mm. leikkipuistojen kunnostuksen ja ylläpidon kustannuksia, mahdollisuuksia ylläpitää puistoja vapaaehtoisten talkootyönä jne.
Valtuusto käsitteli kysymykseeni annetun vastauksen tammikuussa 2014. Vastauksesta käy ilmi mm. seuraavat luvut:

- Keskimäärin leikkipuiston perusparannus maksaa noin 100 000 -150 000 euroa.

- Keskimäärin uuden leikkipuiston vuosittainen ylläpito maksaa noin 5 000–10 000 euroa/v.

- Yksittäisen leikkivälineen uusiminen tai korjaaminen maksaa joistakin sadoista euroista jopa kymmeneen tuhanteen euroon riippuen välineen kunnosta, tehtävästä toimenpiteestä ja välineen koosta sekä sen monipuolisuudesta. (Tähän on pakko kommentoida, että ûber-kalliit leikkipuistovälineet ovat selvitysteni mukaan kaupungin ilman kilpailutusta hankkimia Angry Birds -mainoskuvilla varustettuja leikkipuistokalusteita. Lappsetin edustajan antamien esimerkkien ja tietojen mukaan ainakin joidenkin kalliinpuoleisten tuotteiden Angry Birds -version hinta on jopa 66 % korkeampi kuin sama tuote Lappset-tuotteena ilman Angry Birds -lisiä. Tähän kaupungilla siis oli varaa...)

Kun yhden leikkipuiston ylläpito maksaa 5 000 -10 000/vuosi, niin puistojen lakkauttaminen ei todellakaan vaikuta järkevältä ja tehokkaalta tavalta säästää.

Leikkipuistojen lakkauttaminen on ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa

Leikkipuistojen lakkauttaminen säästöihin vedoten onkin erittäin lyhytnäköistä toimintaa, ja räikeässä ristiriidassa mm. Espoon liikuntapoliittisen ohjelman sekä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kanssa.

Virallisten linjausten mukaan kaupungin tavoitteena on edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä liikuntaa. Leikkipuistot ovat kaikkein pienimpien espoolaisten tärkeitä matalan kynnyksen lähiliikunta- ja ulkoilupaikkoja. Tutkimukset vahvistavat ihan pienenä opittujen motoristen taitojen merkityksen paitsi myöhemmille liikunnallisille kyvyille ja fyysiselle terveydelle myös muulle oppimiselle, keskittymiskyvylle jne. Leikkipuistot ovat myös tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä asukkaiden kohtaamispaikkoja. 

On käsittämätöntä, että samaan aikaan kannetaan huolta siitä, etteivät lapset ole ulkona, leiki ja liiku riittävästi sekä lakkautetaan tärkeitä lähiliikuntapaikkoja. Aivan kuin Espoossa oikea käsi ei tietäisi, ymmärtäisi tai välittäisi mitä vasen tekee!
On myös aivan absurdia, että rahat riittävät kymmenien miljoonien investointeihin liikuntapalveluihin, mutta todella tarpeellisia ja ahkerassa käytössä olevia lähiliikuntapaikkoja jätetään rappeutumaan hoidon puutteessa ja lakkautetaan. Tähän ei kelpaa vastaukseksi se, että "rahat menevät eri budjetista". Eivät mene. Asioista voidaan päättää eri lautakunnissa, mutta rahat ovat yhteiset ja on poliittista päätöksentekoa ja arvovalinta, miten ne jaetaan.

Leikkipuistojen purkamista perustellaan paitsi säästöillä myös koko kaupunkimme vallanneella ideologialla panostaa "harvemmassa sijaitseviin, mutta suurempiin yksiköihin". Suuruuden ekonomia ja keskittäminen eivät kuitenkaan leikkipuistojen osalta toimi. Turvallisella kävelyetäisyydellä sijaitsevat leikkipuistot ovat monelle ihan korvaamaton.

Viihtyisää ja terveellistä ympäristöä, ei museoituja kasarmeja lapsillemme

On melko irvokasta, että samassa päätösesityksessä esitetään suojeltaviksi Oravannahkatorin vanhat, rappeutuneet liikekiinteistöt "kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaina".

Omasta mielestäni lapsiperheille suunnitellun ja rakennetun Tapiolan historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja sekä ennen kaikkea Tapiolan henkeä suojellaan paljon paremmin pitämällä kunnossa leikkipaikat kuin museoimalla elinkaaressa päässä olevia vanhoja, tyhjiä liikekiinteistöjä. Leikkipaikkojen kunnossapitäminen olisi varmasti huomattavasti halvempaa ja helpompaakin.

Tapiolan suunnittelijat ja rakentajat eivät halunneet rakentaa monumentteja, vaan viihtyisää, turvallista ja terveellistä  elinympäristöä ennen kaikkea lapsille ja nuorille. Säilytetään Tapiola viihtyisien kotien ja pihojen alueena; kotina, ei kasarmina lapsillemme!  

 

Kunnallispolitiikka tuntuu välillä farssilta, missä samoja virheitä toistetaan uudestaan ja uudestaan...tämä näytelmä ei vain naurata.  Kunnallispolitiikka on myös laji, missä on usein tosi ikävää olla oikeassa.  Päivän Helsingin Sanomat uutisoi " Raide-Jokerin hinta karkasi lopullisesti – Helsingin ja Espoon pikaraitiotie maksaa liki sata miljoonaa euroa suunniteltua enemmän".  Ei yhtään ilahduta, että voisin todeta: "Mitäs minä sanoin!" Sen sijaan surettaa, suututtaa ja huolestuttaa todella paljon. Lähes 400 miljoonan euron kustannusarviossa ei ole mukana sen enempää varikko, kuin raitiovaunujen hankintakaan. Lehdissä olleiden tietojen mukaan Raide-Jokeria varten ostetaan 29 uutta raitiovaunua, joiden hinnaksi on arvioitu n. 100 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin rakentamisen kesällä 2016 selkeällä äänten enemmistöllä äänin  59-16. Vähemmistöön jääden ja oman valtuustoryhmäni ainoana jäsenenä vastustin Raide-Jokeria, koska pidin siitä päättämistä olemassa olevien tiedoin vastuuttomana vallinneessa (eikä ainakaan siitä parantuneessa) taloustilanteessa ja metronkin niellessä aina vain lisää rahaa. Perustelin kantaani sanomalla: "En nykyisessä tilanteessa mitenkään pysty luottamaan annettuihin kustannusarvioihin ja aikatauluihin tai antamaan tukeani hankkeelle. Kovin irvokasta, kun samassa kokouksessa käsitellään mm. homekouluja ja esteettömyyden toteutumista. Molempiin tarvitaan kipeästi ja pikaisesti rahaa."

Kuten arvata saattaa, sain kuulla sekä äänestyskäyttäytymisestäni että julkisista kirjoituksistani melkoista ripitystä. Minua pidettiin myös vainoharhaisena, kun epäilin, ettei hanke pysyisi kustannusarviossa. Ei kulunut kuin pari kuukautta päätöksenteosta, kun saimme lukea että "Hinta-arvio petti taas". Kun tämän vuoden maaliskuussa tuli jälleen uusi uutinen kustannusten karkaamisesta kirjoitin julkisesti näin: "Tämä siis ennen kuin raiteita on edes alettua rakentaa. Mikä mahtaa olla lopullinen summa, aikataulu ja lopputulos, mikäli tähän todella ryhdytään? Olisiko nyt aika viheltää peli poikki?" Päättäjillä kuitenkin on riittänyt uskoa ja luottamusta hankkeeseen ja tuntuu riittävän edelleen.

Mielestäni oli alunperinkin aivan käsittämätöntä, että samassa, kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa puitiin pitkään metron viivästymistä) ja kustannusten kaiken järjen ylittävää nousua, valtuutettujen suuri enemmistö hyväksyi innosta hihkuen ja voittoa tuulettaen Espooseen vielä kolmannet raiteet. Metro on ollut tolkuttoman kallis virhe, missä mikään ei tunnu onnistuvan, tai toimivan. Nyt tiedämme, että myös jatko Kivenlahteen kallistuu ja viivästyy ennakoidusta aivan käsittämättömän paljon. Piikki on kuitenkin loputtomiin auki, sillä aloitettua työtä ei voi keskeyttää.

Nyt halutaan avata rajaton piikki myös Raide-Jokerille, vaikka kukaan ei osaa vakuuttavasti vastata, miksi tämä hanke on järkevä ja kannattava Espoolle. Parhaimmillaankin saadaan yhtä ainoaa bussilinjaa (550) korvaamaan alle 10 km rataa, josta iso osa kulkisi Natura -alueen kupeessa ja iso osa muuten alueella, mihin ei enää voi lisää rakentaa ja kaiken lisäksi Keilaniemessä ja Otaniemessä samalle alueelle, missä kulkee jo metro.

Kukaan ei ole myöskään vakuuttanut siitä, ettei olla tekemässä ratkaisua joka valmistuessaan on jo vanhentunut. Moni asiantuntija sen sijaan on sitä mieltä, että tulevaisuus on mm. automatisoiduissa sähköbusseissa ja nivelbusseissa jotka olisivat raiteita paljon edullisempia, ekologisempia ja joustavampia.

Samalla viikolla kun uutisoitiin Raide-Jokerin tolkuttomasti nousseesta kustannusarviosta saimme luettavaksi kaupunginjohtajan budjettiesityksen, missä kaupungin tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen  ja säästöpakkoon vedoten esitetään karmeita leikkauksia mm. opetukseen sekä lasten kotihoidontukeen. Mielestäni on käsittämätöntä ja  häpeällistä, että kaupungilla, on varaa rakentaa sadoilla miljoonilla raiteita samaan aikaan kun i oppilaat ja opettajat sairastavat terveydelle vaarallisissa kouluissa ja tiloja ja osaavia ja hoitajia puuttuu niin lapsilta kuin vanhuksiltakin. Nämä kulut ovat hyttysen pissaa kaupungin kokonaistaloudessa, ja raideinvestointeihin verrattuna, mutta säästöjen kohteiksi joutuneiden elämässä todella merkittäviä ja kipeitä.

Kun olen näitä seikkoja nostanut esiin, minua on syytetty populismista, asioiden yksinkertaistamisesta, siitä, että vertailen asioita, joita ei pitäisi vertailla...sekä ylipäätään siitä, että puhun asioista, joista olisi fiksumpaa olla puhumatta. En kuulemma ymmärrä, että raiteet, tunnelit ja betonikannet ovat investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin ja tuovat siten hyvinvointia. Niin... tätä toki toivon, mutta epäilen. Odotan edelleen vastausta kaupungin viranhaltijoille useasti esittämääni kysymykseen, milloin ja miten metron on arvioitu maksavan itsensä takaisin. Raide-Jokeria ei tällaisilla syillä voi edes yrittää perustella. Surullista on myös, ettei lasten ja nuorten terveyteen, hyvinvointiin sekä tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen panostamista nähdä kannattavana investointina tulevaisuuteen. Kaupungin  arvoista kertovat kylmäävästi  syksyn investointineuvottelujen kuullut kommentit, että tie- ja raidehankkeet ovat tuottavia investointeja, koulut ja päiväkodit… pelkkä menoerä.

En välitä yhtä, miksi minut leimataan. Asukkailta vahvan mandaatin saaneena kuntapäättäjänä, veronmaksajana, äitinä ja kotikaupungistani ja sen asukkaista välittävänä espoolaisena  en voi olla hiljaa.

On epärehellistä väittää, etteivät ratikkarahat ole pois koulujen ja päiväkotien rakentamisesta ja korjaamisesta, opetuksesta ja hoivasta. Tietenkin ovat. Meillä on yksi yhteinen, rajallinen  rahapotti. Jos ratikkaa ryhdytään rakentamaan se metron tavoin vie minkä vie... ja muut saavat odottaa. Kokemus on osoittanut, että lähes kaikkien kaupungin hankkeiden aikataulut tuppaavat venymään ja kustannukset nousemaan. Kun on kerran hommiin ryhdytty, ei voi kuin odottaa, maksaa ja kestää. Jo tällä lähes sadan miljoonan ylityksellä korjaisi ja rakentaisi aika monta koulua.

Tehtyjä päätöksiä voi muuttaa ja perua. Espoossa päätimme ensin hulppean Orkidea sairaalan rakentamisesta ja myöhemmin käytännön haasteiden ja kustannusten osoittauduttua kohtuuttomiksi, peruimme päätöksen. Raide-Jokerin kanssa on vielä mahdollista toimia samoin.

On päätetty, että mikäli Raide-Jokeria ei onnistuta kehitysvaiheessa suunnittelemaan niin, että aiemmin hyväksytyssä 275 miljoonan euron budjetissa pysytään, siirtyy kustannusarvio uudelleen Helsingin ja Espoon valtuustojen käsiteltäväksi. Tämän pitäisi tulla ajankohtaiseksi ensi vuoden alussa.

Mikäli pitää hanketta vastuuttomana, kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä valtuutettuihin ja kysyä, vieläkö he sitä kannattavat - ja millä hinnalla sekä seurauksilla.

Minun kantani on selvä: Hylätään Raide-Jokeri, josta uhkaa tulla holtittoman kallis riskihanke, jonka hyödyt ovat hyvin kyseenalaisia. Laitetaan investointikatto raidehankkeille, ei lasten ja nuorten hyvinvoinnille!