16.10.2014 Minkä näköisen naispoliitikon antaisit päättää tärkeistä asioista? - Ajatuksia uskottavuudesta, luotettavuudesta ja vastuunottamisesta

Enpä arvannut ladatessani pari päivää sitten eduskuntavaalikuviani Facebookiin kavereiden katsottavaksi millaisia kommentteja ja reaktioita kuvani kirvoittaisivat. Mielestäni melko tavanomaiset studiokuvat innoittivat kansanedustaja Pia Kauman kommentoimaan tavalla, joka herätti todella laajaa kummastusta, paheksuntaa ja loukkaantumista.

Espoolainen valtuustokollegani ja kilpailevan puolueen eduskuntavaaliehdokas Kauma kirjoitti kavereideni kommenttien joukkoon kysymyksen: "Missä vihreä väri?" Kyseessä olivat siis valokuvat, eivät vaalimainokset ja kuvissa minulla todellakaan ei ollut päälläni vihreitä vaatteita, vaikka vihreiden ehdokas olenkin.... Aika moni piti Pian kommenttia outona ja kysyi tarkoittako hän, että poliitikkojen ja ehdokkaiden pitäisi kirjaimellisesti pukeutua puolueensa väreihin. Minusta kommentti oli vain hassu - etenkin ihmiseltä, joka ei varsinaisesti ole kaverini ja jonka kanssa meillä ei ole ollut tapana kommentoida toistemme kuvia.

Kauma vastasi, ettei kommentillaan ollut tarkoittanut, että pitäisi olla vihreässä, eikä itse asiassa tarkoittanut mitään väriä ollenkaan. Sen sijaan: ”Itse yritän valita aina kuvan, jossa en näytä liikaa kiinteistövälittäjältä tai kauneushoitolayrittäjältä. Poliitikon tulee näyttää vakuuttavalta, että ihmiset uskaltavat antaa sellaisen ihmisen päätettäväksi vaikkapa ydinvoimalan periaatepäätöksen ja muut isot päätökset. Uskottavuus on kaiken a ja o. Sen takia pelkästään se kaikkein kaunein hymykuva tai minihame ei aina ole se paras. mutta kukin taaplaa tavallan."

Epäselväksi jäi miten Kauman ensimmäinen "missä vihreä väri" kommentti liittyi tähän jälkimmäiseen sekä, miksi hän ylipäätään tuli kritisoimaan kuviani ja uskottavuuttani. Valitettavasti niin tehdessään hän sortui kommentteihin, jotka loukkasivat ja hämmensivät ihmisiä hyvin laajasti.

Vaikka olin ihmeissäni, en toki loukkaantunut omasta puolestani. Kun laitan kuviani tai tekstejäni julkisesti näkyville, altistan itseni arvostelulle ja se on luonnollisesti ok. Sen sijaan olen surullinen ja vihainenkin, siitä että kansanedustaja Kauma arvioi naisten uskottavuutta ja luotettavuutta täysin toisarvoisten ulkoisten seikkojen perusteella sekä teki alentuvia arvioita ihmisten koulutuksesta ja ammateista. Mielestäni on halpamaista naispoliitikkoja kohtaan arvioida heidän osaamistaan ulkonäön perusteella ja äänestäjien törkeää aliarvioimista väittää, että he tekisivät valintansa ulkoisten seikkojen perusteella. Aivan erityisen surullista on, jos naispoliitikko sortuu tällaiseen arvostellessaan kilpailijaansa.

Ihmettelen myös Kauman kommenttia: "Itse yritän valita aina kuvan, jossa en näytä liikaa kiinteistövälittäjältä tai kauneushoitolayrittäjältä... Poliitikon tulee näyttää vakuuttavalta, että ihmiset uskaltavat antaa sellaisen ihmisen päätettäväksi vaikkapa ydinvoimalan periaatepäätöksen ja muut isot päätökset." Haluaisin tietää, miltä kiinteistönvälittäjät tai kauneushoitolayrittäjät näyttävät - ja mikä heidän ulkonäössään tekee heistä epäuskottavia. Minun perhe- ja ystäväpiirissäni on useita kiinteistönvälittäjä sekä kauneusalanyrittäjiä, kaikki he ovat koulutettuja, osaavia ja arvostettuja alansa ammattilaisia sekä kauniita ja tyylikkäitä naisia. En tiedä, miten koulutus ja ammatti heidän (tai kenenkään muunkaan) ulkonäössä näkyy.

Pia Kauman kommentit saivat aikaan melkoisen vastareaktion, jonka seurauksena Kauma päätyi poistamaan vähin äänin tekstinsä. Tässä vaiheessa moni oli jo ehtinyt ottaa niistä ruutukaappaukset.

Koska Kauma poisti tekstinsä jaoin hänen aiemman - paljon huomiota herättäneen kommenttinsa kuvana omalla seinälläni. Ällistyttävää kyllä kuvakaappaus - joka oli siis Kauman omaa tekstiä kirvoitti häneltä seuraavan kommentin: "Olen ollut 10 vuotta politiikassa, mutta kertaakaan aiemmin en ole törmännyt vastaavaan kommenttien vääristelyyn. Oikeastaan olen aika kauhuissani, että tällaista tapahtuu. Olen nimittäin pitänyt sinua fiksuna ja sivistyneenä ihmisenä, mutta tämäntyyppiset fb-päivitykset eivät kyllä tue sitä ajatusta. Olet tervetullut keskustelemaan vaikka kahvikupposen ääreen eduskuntaan lähipäivinä, jos sinulle sopii. Ehkä olisi hyvä ihan kahden kesken sopia asiat kuntoon." Kuvakaappaus puhuu omaa kieltään. Sen sijaan on vähintäänkin omituista, että hän kutsuu minut keskustelemaan kahden kesken kommenteista, joita on tuonut esille julkisesti.

On aivan mahdollista, että Kauma todellakin tuli väärin ymmärretyksi. Ehkä hänellä oli vilpitön huoli minun hymykuvieni ja helmani pituuden kielteisestä vaikutuksesta vaalikampanjaani, ehkä hän ei oikeasti pidä tiettyjen ammattiryhmien edustajia epäuskottavina tai päättäjiksi sopimattomina, ehkä hän ei oikeasti tarkoita, että luottamus ansaitaan ulkonäöllä. Tai ehkä hän jakoi ajatuksiaan, jotka olisi ollut syytä pitää omana tietona. Tällöin korrektia olisi ollut perustella sanomisensa tai pyytää anteeksi.

Valitettavasti Kauma valitsi aivan toisenlaisen taktiikan. Hän blokkasi minut FB -kavereistaan ja jatkoi keskustelua omalla FB -seinällään. Surkuhupaisaksi asian tekee se, että minun asiallista arkiasuani uskottavuuden puutteesta kritisoinut kansanedustaja Kauma herutti samaan aikaan omalla sivullaan kansalta uskottavuuspisteitä vanhalla kuvalla, jossa on pukeutunut äärimmäisen paljastavaan iltapukuun.

Kuvan kommenttikentässä hän kirjoitti minusta näin: "Kyseinen henkilö on harrastanut kohdallani samanlaista toimintaa jo pitkään. Kuulisitpa esimerkiksi niitä puheenvuoroja, joita hän ja eräät muut käyttävät Espoon valtuustossa. Edellisessä kokouksessa meni jo törkeyksien puolelle. Olen yrittänyt olla ymmärtäväinen, pitkäpinnainen ja ystävällinen, mutta taitaa olla toivotonta."

Koska en edellisessä valtuuston kokouksessa poikkeuksellisesti pitänyt ainoatakaan puheenvuoroa enkä tietääkseni ole koskaan "mennyt törkeyksien puolelle" väite on tyystin perätön. Kirjoitin kommentin, jossa pyysin Kaumaa  ystävällisesti tarkentamaan, mistä puheenvuorosta/puheenvuoroista ja törkeyksistä on kyse. Pyysin häntä joko todistamaan väitteensä tai pyytämään anteeksi perätöntä syytöstä. Valtuuston kokoukset videoidaan, joten niistä voi kuka tahansa helposti tarkistaa millaisia puheenvuoroja on käytetty.

Kauma reagoi poistamalla kommenttini ja blokkaamalla minut FB -ystävistään. Mielestäni oli noloa ja raukkamaista poistaa kirjoittamansa loukkaavat tekstit kommentoimatta. Jos esittää julkisesti mielipiteitä pitää joko ryhdikkäästi ja reilusti seisoa niiden takana, tai jos huomaa moganneensa,ja/tai loukanneensa kanssaihmisiään nöyrtyä ja pyytää anteeksi. Kansaedustajalta odottaisi vähintäänkin näiden normaalien hyvien käytöstapojen noudattamista. On myös todella törkeää esittää perättömiä syytöksiä, joihin ei anna mahdollisuutta kommentoida.

Ei se yhteiskunta sillä tavalla pyöri, että kansanedustaja laukoo mitä sattuu, loukkaa ihmisiä ja sitten heittäytyy väärin ymmärretyksi marttyyriksi tai sananvapauden sankariksi. Jos esittää kärkeviä tai loukkaavia kommentteja, pitää ymmärtää, että sanomisistaan pitää ottaa vastuu. Joskus nöyrtyminen ja anteeksipyyntö voisi olla aiheellinen. Nämä säännöt ovat voimassa kuopukseni alakoulussa. En ymmärrä, mikseivät aikuiset, vastuullisissa asemissa olevat ihmiset pystyisi noudattamaan samoja sääntöjä.

Lähestyvät eduskuntavaalit sähköistävät ilmaa, tunteet ja keskustelut käyvät välillä kuumina ja niin pitääkin. Politiikassa ja elämässä yleensä voi asioista olla reippaastikin eri mieltä - mutta pitää pysyä asiallisena, eikä ilkeily saa mennä henkilökohtaiselle tasolle.

Soisin, että kaikkien ihmisten julkisessa arvostelussa pysytään asiallisina ja keskitytään mieluummin asioihin kuin täysin toisarvoisiin ulkoisiin seikkoihin. En pidä asiallisena, että osaamista tai uskottavuutta arvostellaan ulkonäön perusteella - sen enempää minun kuin kenenkään muunkaan.

Yhdestä asiasta olen Pia Kauman kanssa samaa mieltä. Uskottavuus on kaiken a ja o. Minun mielestäni ei kuitenkaan riitä, että "näyttää vakuuttavalta". Päättäjän ja vastuunkantajan täytyy OLLA vakuuttava, uskottava ja luotettava. Uskottavuus ja luotettavuus eivät synny kampauksilla tai vaatteilla, vaan osaamisella, puheilla ja teoilla.

Uskottava päättäjä on reilu ja rehellinen ja osaa tarvittaessa myös nöyrtyä myöntämään virheensä ja pyytämään anteeksi.