26.10. 2013 Kuunnellaan lapsia ja nuoria sekä tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa

Espoon valtuusto hyväksyi 21. päivä lokakuuta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa korostetaan osallisuuden, osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkitystä. Ohjelmassa kannetaan huolta tutkimuksissa esiin nousseista nuorten kokemuksista kuulluksi tulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisesta.

Suunnitelman lasten ja nuorten osallisuutta käsittelevän luvun alussa lainataan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta: "Lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa, sekä mahdollisuus olla aktiivisia jäseniä omissa yhteisöissään ja elinympäristöissään."

Toivottavasti huoli, kauniit puheet sekä hyvät aikomukset myös konkretisoituvat. Työhön tarvitaan sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden sitoutumista. Erityisesti opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, sosiaali- ja terveys- sekä liikunta- ja nuorisolautakunta ovat tärkeässä asemassa, samoin poikkihallinnolliset ohjelmaryhmät Osallistuva Espoo ja Nuorten elinvoimaisuus. Meidän kaikkien pitää pohtia, mitä voisimme tehdä nykyistä paremmin.

Meillä on jo monia nuorille tarkoitettuja vaikuttamiskanavia ja rakenteita, kuten nuorisovaltuusto ja oppilaskunnat. On kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti sitä, miten hyvin nämä olemassa olevat - sinänsä hyvät - osallistumis- ja vaikuttamiskanavat ovat onnistuneet tavoittamaan nuoria.

Nuorisovaltuusto

Tulevana maanantaina 28.10. Espoon kaupunginhallitus nimeää Nuorisovaltuuston (Nuva) toimikaudeksi 2014–2015. Tällä kertaa vaaleja ei käyty, sillä määräaikaan mennessä ainoastaan 42 nuorta jätti hyväksytyn ehdokashakemuksen ja on päätetty valita heidät kaikki. On todella sääli, että kiinnostus oli niin laimeaa ja vaalikampanjat ja vaalit jäävät käymättä. Nuva on hieno elin ja nuorille mainio mahdollisuus osallistua, vaikuttaa sekä oppia. Missä meni pieleen, ettei kiinnostuneita ollut enempää?

Vuoden 2014 alusta toimintansa aloittavassa nuorisovaltuustossa on jäsenenä oma 14 -vuotiaan esikoistyttäremme. Hänen näkemyksensä heijastanevat aika monen muukin espoolaisnuoren ajatuksia. Alunperin tyttäremme ei ollut lainkaan kiinnostunut Nuvasta tai ehdokkuudesta. Kun mainitsin taannoin asiasta vastaus oli tiukka: "Ei todellakaan! Ei vois vähempää kiinnostaa." Tyttäremme on kuitenkin aktiivinen, tiedostava ja monessa mukana oleva nuori. Nuva ei innostanut, sillä hänen käsityksensä mukaan se on "ihan turhaa kokouksissa istumista ja ajanhukkaa, millä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta mihinkään, ja jäsenet ovat vaan aikuisten maskotteja, jotta voidaan näyttää, että kaupunki muka kuuntelee nuoria." Kaupungin kampanja ei häntä tavoittanut, eikä koulu jakanut tietoa yhteiskuntatiedon opettajan tarjoamia hakukaavakkeita enempää. Tyttären mieli muuttui ihan viime hetkellä hänen kuultuaan ihan sattumalta muutaman nykyisessä Nuvassa toimivan nuoren kokemuksia.

Päätettyään asettua ehdolle tytär innostui ihan tosissaan ja odotti jo kovasti vaalipaneeleja, kampanjaa ja tietysti itse äänestyspäivää. Kuten kaikki vaaleissa ehdokkaina ja/tai tukitiimeissä toimineet tietävät kampanjan suunnittelussa, kampanjoinnissa sekä äänestämisessä ja tuloslaskennan jännittämisessä on ihan omaa taikaansa - jota usein haluaa kokea uudestaan ja uudestaan...

Ensimmäistä kertaa ehdokkaina ja tukitiimiläisinä olleille nuorille tämä olisi ollut arvokas tilaisuus oppia ja kokea vaalihuumaa, osallistumista ja vaikuttamista. Onkin todella sääli, että tämä kaikki jää nyt kokematta. Oma tyttäremme on pettynyt ja hämmentynyt. Toki hän on iloinen, että perimmäinen tavoite - päästä nuorisovaltuustoon toimimaan ja vaikuttamaan - toteutui, mutta hän olisi kovasti halunnut kokea myös vaalit sekä tulla valituksi äänestyksen kautta.

Tästä pitää ottaa opiksi seuraavaa kertaa varten. Varmasti paras tapa tavoittaa nuoret ja innostaa heitä olisi kertoa asioista nuorten omalla äänellä. Ennen ehdokasasettelua Nuvan jäsenet voisivat kiertää kouluilla kertomassa työstä, saavutuksista jne. Ehkä on vielä myös syytä miettiä, onko uusi suurempi Nuva ilman varajäseniä paras mahdollinen ratkaisu.

Oppilas- ja johtokunnat, ekoraadit ym.

Nuvan lisäksi nuoret pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan myös esimerkiksi oppilaskuntien kautta ja myös koulujen johtokunnissa on oppilaiden edustus.

Myös näiden toimintaa pitää tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa muuttaa käytäntöjä. Oma käsitykseni on, että koulujen välillä on suuria eroja siinä, miten aktiivisesti esim. oppilaskunnat toimivat, miten kiinnostuneita oppilaat ovat niiden toimintaan osallistumaan jne.

Oman kuopukseni koulussa toimii aktiivisesti myös koulun ympäristöasioihin keskittyvä oppilaiden Ekoraati, jonka innostunut jäsen tyttäremme on. Lapsemme on saanut Ekoraadin jäsenyyden kautta paitsi paljon arvokasta tietoa myös hienoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja kuulluksi tulemisen elämyksiä. Tyttäremme on innoissaan kertonut, kuinka oppilaat ovat esimerkiksi saaneet olla vaikuttamassa luokkien roskien lajittelun paranemiseen sekä ruokalassa ruoan poisheittämisen vähenemiseen. Kiitos tästä työstä kuuluu oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksiin positiivisesti suhtautuvalle koululle sekä Ekoraatia ammattitaidolla, innostavasti ja sitoutuneesti vetävälle opettajalle.

Meidän tulee miettiä, miten voisimme parhaiten voisimme jakaa tietoa sekä tukea näiden elinten työtä tasapuolisesti kaikissa kouluissa. Nyt paljon jää yksittäisten opettajien aktiivisuuden varaan. Kokenut opettaja ja osallistumiskasvatuksen ammattilainen totesi hienosti: "Oppilaiden osallistaminen ei tapahdu itsestään, se vaatii paljon suunnittelua ja muuta tukiaikaa aikuisilta... Kyse on siitä, mitä oikeasti pidetään tärkeänä.."

Nykyisellään opettajien aikaa ja voimavaroja kuluu todella paljon paitsi itse opettamiseen ja sen suunnitteluun myös yhä enemmän kaikenmaailman sähköisten lomakkeiden täyttämiseen, yhteydenpitoon eri tahoihin jne. Onko kohtuullista odottaa, että vaativaa ja vastuullista työtä sekä yhä pidempiä päiviä tekevät opettajat panostaisivat omalla ajallaan ja ilman eri korvausta vielä oppilaiden osallisuuden lisäämiseen?

Voisiko kaupunkimme tarjota opettajille lisää resursseja ja aikaa keskittyä oppilaiden osallistumiskasvatukseen ja osallisuuden lisäämiseen? Väitän, että tällä saavutettaisiin paljon hyvää - pidemmällä aikavälillä myös rahallista säästöä.

Lasten ja nuorten kuuleminen ja kunnioittaminen

Lasten ja nuorten äänen pitää kuulua myös muuten kuin näiden virallisten kanavien kautta.

Koulujen väistötilakysymykset ovat nyt surullisen yleisiä. Näissä oppilaiden elämään voimakkaasti vaikuttavissa asioissa tulee ehdottomasti kuulla lapsia ja nuoria. Päätöksiä ei saa tehdä kuuntelematta ja kunnioittamatta oppilaita - heitä, joiden elämään, arjen sujumiseen sekä hyvinvointiin esimerkiksi ratkaisu koulun sijaintipaikasta sekä koulumatkan pituudesta vaikuttaa todella voimakkaasti.

Monissa lapsia ja nuoria koskevissa päätöksissä olisi fiksua ja reilua ottaa heidät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Monesti me hyvää tarkoittavat aikuiset teemme suurella vaivalla ja rahalla aivan vääriä asioita.

On syytä muistaa, että usein nuoret tavoittavat parhaiten toiset nuoret. Nuorten maailma on isoksi osaksi sekä spontaaneissa tapaamisissa että sosiaalisessa mediassa, ei virallisissa kokouksissa, paperisissa esityslistoissa ja tiiliskiven painoisissa ohjelmissa. Usein nuoret innostuvat kertaluontoisista osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista; mielenosoituksista, flash mobeista, nettikampanjoista ym. Näitäkään ei pidä väheksyä.

Tarjotaan nuorillemme mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sekä kuunnellaan ja kunnioitetaan heitä!