3.12.2015: Myös Espoon lapset ansaitsevat kaupunginjohtajan itsenäisyyspäivän juhlat

Tänään ovat sosiaalisen median täyttäneet kuvat itsenäisyyspäivän tanssiaisiin osallistuneista valloittavista alakoululaisista ja erityisesti helsinkiläislapsista, jotka ylipormestari Jussi Pajunen kutsui juhlavastaanotolle Finlandia-talolle. Uutisten mukaan Pajunen kutsui perinteiseen itsenäisyyspäivän juhlaan kaikki kaupungin 4. luokkalaiset - hieno ele kaupungin johdolta ja upea asia Helsingin lapsille.

Helsingissä 4. luokkalaisten itsenäisyyspäivän vastaanotolla on pitkät perinteet ja kyseessä on tunnettu, arvostettu ja odotettu juhla.  Naapurikaupunki Espoossa, Suomen toiseksi suurimmassa, lapsirakkaaksi julistautuvassa kaupungissa ei ole vastaavaa perinnettä - vaikka vähältä piti.

Virkakautensa loppupuolella, vuonna 2009, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen järjesti Helsingin mallin mukaisesti itsenäisyyspäivän juhlan kaikille Espoon 4. luokkalaisille.    Silloin oppilaille ja opettajille kerrottiin, että tapahtumasta tehdään jokavuotinen traditio. Toisin kuitenkin kävi - jo seuraavana vuonna ilmoitettiin, ettei lasten juhlia säästösyistä pidetä, eikä ole sen koommin pidetty.

Oma esikoiseni oli niiden onnekkaiden joukossa, jotka kokivat juhlan. Juhlaan valmistautuminen ja osallistuminen olivat lapsille todella tärkeitä ja kasvattavia kokemuksia. Juhla oli kaikkia neljäsluokkalaisia ja heidän opettajiaan yhdistänyt kokemus, jota odotettiin pitkään etukäteen ja josta puhuttiin vähintään yhtä pitkään jälkikäteen. Kuulemani mukaan myös opettajat olivat todella iloisia juhlasta, ja siihen valmistautuminen tanssien ja käytöstapojen opetteluineen oli hauska ja antoisa lisä koulutyöhön.

Hieno tilaisuus kokosi yhteen hyvin suuren joukon erilaisia lapsia ympäri Espoota ja loi heille yhteisiä, mukavia muistoja. Kaupunginjohtajan kättely oli hartaasti odotettu tapahtuma, joka sai lapsemme tuntemaan itsensä arvostetuiksi ja tärkeiksi. Lapsille oli suuri ja mieleenpainuva elämys kokea yhdessä juhlaa, sekä iloa ja ylpeyttä itsenäisestä Suomesta ja Espoosta.

Mielestäni kaikki Espoon lapset opettajineen ansaitsevat kerran elämässään vastaavan elämyksen. Kun juhlia ei lupauksista huolimatta seuraavana vuonna tullutkaan, moni koki rajun pettymyksen. Nyt kukaan tuskin edes enää muistaa asiaa - mutta juhlatraditio elvyttämällä saavutettaisiin paljon hyvää.

Espoo -tarinaksi nimetyssä strategiassa sekä mm. kaupunginjohtajan johtaman poikkihallinnollisen Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän tavoitteissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Espoo – identiteettiä sekä lisätä espoolaisten kotiseuturakkautta ja asukkaiden ylpeyttä kotikaupungistaan. Monet espoolaislapset ovat niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin tänne muuttaneita. Miten hienoa ja kotiseuturakkautta ja ylpeyttä taatusti vahvistavaa olisi kutsua heidät yhteiseen juhlaan, arvokkaaseen espoolaismiljööseen juhlimaan itsenäistä Suomea ja Espoota.

Kaupungin tiukka taloudellinen tilanne ja säästöpaineet eivät kelpaa syyksi siihen, että on luovuttu  juuri lasten juhlasta. Vuonna 2009 kun päätös juhlasta luopumisesta tehtiin sivistystoimenjohtajan mukaan koko juhlan kustannukset olisivat olleet noin 100 000 €. Iso summa toki, mutta kaupungin mittakaavassa pikkuraha. Suurin kustannus oli ilmeisesti juhlatilana käytetyn silloisen Barona -areenan vuokra. Kun jatkuvasti tehdään mittavia investointeja  ja järjestään jos jonkinlaisia juhlia ja tilaisuuksia on pakko kyseenalaistaa Espoon priorisoinnit. Kulttuurikaupunki ei säästä ensimmäisenä lastensa kustannuksella. Koska Espoon kaupungin johto päätti tukea Metro Arenaa 250 000 eurolla vuosittain, luulisi juhlatilankin järjestyvän ilmaiseksi.

Jos lasten juhlaan ei ole varaa, ei pitäisi tarjota mitään olla kaupungin johtaville virkamiehille ja luottamushenkilöillekään. Näihin tilaisuuksiin kutsutuilla on lukuisia muitakin mahdollisuuksia juhlia. Monille Espoon neljäsluokkalaisista kaupunginjohtajan vastaanotto olisi ainutkertainen tilaisuus kokea suurta juhlaa.

Todella sääli, että nyt lähetetään viesti, ettei kaupunki arvosta lapsiaan. Ensi vuonna on uusi tilaisuus toimia paremmin.