7.11.2018: Ainakin 400 miljoonaa euroa vain muutaman kilometrin tähden....? Päättäjillä oltava rohkeutta ja järkeä harkita Raide-Jokerin rakentaminen uudestaan

Kunnallispolitiikka tuntuu välillä farssilta, missä samoja virheitä toistetaan uudestaan ja uudestaan...tämä näytelmä ei vain naurata.  Kunnallispolitiikka on myös laji, missä on usein tosi ikävää olla oikeassa.  Päivän Helsingin Sanomat uutisoi " Raide-Jokerin hinta karkasi lopullisesti – Helsingin ja Espoon pikaraitiotie maksaa liki sata miljoonaa euroa suunniteltua enemmän".  Ei yhtään ilahduta, että voisin todeta: "Mitäs minä sanoin!" Sen sijaan surettaa, suututtaa ja huolestuttaa todella paljon. Lähes 400 miljoonan euron kustannusarviossa ei ole mukana sen enempää varikko, kuin raitiovaunujen hankintakaan. Lehdissä olleiden tietojen mukaan Raide-Jokeria varten ostetaan 29 uutta raitiovaunua, joiden hinnaksi on arvioitu n. 100 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin rakentamisen kesällä 2016 selkeällä äänten enemmistöllä äänin  59-16. Vähemmistöön jääden ja oman valtuustoryhmäni ainoana jäsenenä vastustin Raide-Jokeria, koska pidin siitä päättämistä olemassa olevien tiedoin vastuuttomana vallinneessa (eikä ainakaan siitä parantuneessa) taloustilanteessa ja metronkin niellessä aina vain lisää rahaa. Perustelin kantaani sanomalla: "En nykyisessä tilanteessa mitenkään pysty luottamaan annettuihin kustannusarvioihin ja aikatauluihin tai antamaan tukeani hankkeelle. Kovin irvokasta, kun samassa kokouksessa käsitellään mm. homekouluja ja esteettömyyden toteutumista. Molempiin tarvitaan kipeästi ja pikaisesti rahaa."

Kuten arvata saattaa, sain kuulla sekä äänestyskäyttäytymisestäni että julkisista kirjoituksistani melkoista ripitystä. Minua pidettiin myös vainoharhaisena, kun epäilin, ettei hanke pysyisi kustannusarviossa. Ei kulunut kuin pari kuukautta päätöksenteosta, kun saimme lukea että "Hinta-arvio petti taas". Kun tämän vuoden maaliskuussa tuli jälleen uusi uutinen kustannusten karkaamisesta kirjoitin julkisesti näin: "Tämä siis ennen kuin raiteita on edes alettua rakentaa. Mikä mahtaa olla lopullinen summa, aikataulu ja lopputulos, mikäli tähän todella ryhdytään? Olisiko nyt aika viheltää peli poikki?" Päättäjillä kuitenkin on riittänyt uskoa ja luottamusta hankkeeseen ja tuntuu riittävän edelleen.

Mielestäni oli alunperinkin aivan käsittämätöntä, että samassa, kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa puitiin pitkään metron viivästymistä) ja kustannusten kaiken järjen ylittävää nousua, valtuutettujen suuri enemmistö hyväksyi innosta hihkuen ja voittoa tuulettaen Espooseen vielä kolmannet raiteet. Metro on ollut tolkuttoman kallis virhe, missä mikään ei tunnu onnistuvan, tai toimivan. Piikki on kuitenkin loputtomiin auki, sillä aloitettua työtä ei voi keskeyttää.

Nyt halutaan avata rajaton piikki myös Raide-Jokerille, vaikka kukaan ei osaa vakuuttavasti vastata, miksi tämä hanke on järkevä ja kannattava Espoolle. Parhaimmillaankin saadaan yhtä ainoaa bussilinjaa (550) korvaamaan alle 10 km rataa, josta iso osa kulkisi Natura -alueen kupeessa ja iso osa muuten alueella, mihin ei enää voi lisää rakentaa ja kaiken lisäksi Keilaniemessä ja Otaniemessä samalla alueella, missä kulkee jo metro.

Kukaan ei ole myöskään vakuuttanut siitä, ettei olla tekemässä ratkaisua joka valmistuessaan on jo vanhentunut. Moni asiantuntija sen sijaan on sitä mieltä, että tulevaisuus on mm. automatisoiduissa sähköbusseissa ja nivelbusseissa jotka olisivat raiteita paljon edullisempia, ekologisempia ja joustavampia.

Saamme samaan aikaan lukea Raide-Jokerin tolkuttomasti nousseesta kustannusarviosta sekä kaupunginjohtajan budjettiesitystä, missä kaupungin tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen  ja säästöpakkoon vedoten esitetään karmeita leikkauksia mm. opetukseen sekä lasten kotihoidontukeen. Mielestäni on käsittämätöntä ja  häpeällistä, että kaupungilla, on varaa rakentaa sadoilla miljoonilla raiteita samaan aikaan kun oppilaat ja opettajat sairastavat terveydelle vaarallisissa kouluissa ja tiloja ja osaavia ja hoitajia puuttuu niin lapsilta kuin vanhuksiltakin. Nämä kulut ovat hyttysen pissaa kaupungin kokonaistaloudessa ja raideinvestointeihin verrattuna, mutta säästöjen kohteiksi joutuneiden elämässä todella merkittäviä ja kipeitä.

Kun olen näitä seikkoja nostanut esiin, minua on syytetty populismista, asioiden yksinkertaistamisesta, siitä, että vertailen asioita, joita ei pitäisi vertailla...sekä ylipäätään siitä, että puhun asioista, joista olisi fiksumpaa olla puhumatta. En kuulemma ymmärrä, että raiteet, tunnelit ja betonikannet ovat investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin ja tuovat siten hyvinvointia. Niin... tätä toki toivon, mutta epäilen. Odotan edelleen vastausta kaupungin viranhaltijoille useasti esittämääni kysymykseen, milloin ja miten metron on arvioitu maksavan itsensä takaisin. Raide-Jokeria ei tällaisilla syillä voi edes yrittää perustella. Surullista on myös, ettei lasten ja nuorten terveyteen, hyvinvointiin sekä tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen panostamista nähdä kannattavana investointina tulevaisuuteen. Kaupungin  arvoista kertovat kylmäävästi syksyn investointineuvottelujen aikana kuullut kommentit, että tie- ja raidehankkeet ovat tuottavia investointeja, koulut ja päiväkodit… pelkkä menoerä.

En välitä yhtä, miksi minut leimataan. Asukkailta vahvan mandaatin saaneena kuntapäättäjänä, veronmaksajana, äitinä ja kotikaupungistani ja sen asukkaista välittävänä espoolaisena  en voi olla hiljaa.

On epärehellistä väittää, etteivät ratikkarahat ole pois koulujen ja päiväkotien rakentamisesta ja korjaamisesta, opetuksesta ja hoivasta. Tietenkin ovat. Meillä on yksi yhteinen, rajallinen  rahapotti. Jos ratikkaa ryhdytään rakentamaan se metron tavoin vie minkä vie... ja muut saavat odottaa. Kokemus on osoittanut, että lähes kaikkien kaupungin hankkeiden aikataulut tuppaavat venymään ja kustannukset nousemaan. Kun on kerran hommiin ryhdytty, ei voi kuin odottaa, maksaa ja kestää. Jo tällä lähes sadan miljoonan ylityksellä korjaisi ja rakentaisi aika monta koulua.

Tehtyjä päätöksiä voi muuttaa ja perua. Espoossa päätimme ensin hulppean Orkidea sairaalan rakentamisesta ja myöhemmin käytännön haasteiden ja kustannusten osoittauduttua kohtuuttomiksi, peruimme päätöksen. Raide-Jokerin kanssa on vielä mahdollista toimia samoin.

On päätetty, että mikäli Raide-Jokeria ei onnistuta kehitysvaiheessa suunnittelemaan niin, että aiemmin hyväksytyssä 275 miljoonan euron budjetissa pysytään, siirtyy kustannusarvio uudelleen Helsingin ja Espoon valtuustojen käsiteltäväksi. Tämän pitäisi tulla ajankohtaiseksi ensi vuoden alussa.

Mikäli pitää hanketta vastuuttomana, kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä valtuutettuihin ja kysyä, vieläkö he sitä kannattavat - ja millä hinnalla sekä seurauksilla.

Minun kantani on selvä: Hylätään Raide-Jokeri, josta uhkaa tulla holtittoman kallis riskihanke, jonka hyödyt ovat hyvin kyseenalaisia. Laitetaan investointikatto raidehankkeille, ei lasten ja nuorten hyvinvoinnille!