Valtuustopuhe 27.1.2020: Aloite lapsivaikutusten arvioinnista Espoon kaupungin päätöksenteossa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

lämmin kiitos Arja Ryynäselle todella tärkeästä aloitteesta lapsivaikutusten arvioinnista Espoon kaupungin päätöksenteossa. Jälleen kerran totean: erinomainen aloite on saanut surkean vastauksen ja vastaanoton. Asian päätöshistoriaa lukemalla käy ilmi, kuinka huonosti valmisteltu ja suoranaisia virheitä ja epätotuuksia sisältänyt vastaus on useita kertoja palautettu ja pöydätty.

Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan.  Se on työväline, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta, lisätä päätöksenteon ja valmistelun laatua ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa demokratiaa. Lapsivaikutusten arviointi on myös. Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, ja Suomessa sen puolesta ovat ottaneet kantaa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen Unicef, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Lastensuojelun keskusliitto.

On todella surullista ja häpeällistä, että asia, jonka pitäisi olla itsestään selvä ja jokaiselle kaupungin viranhaltijalle ja luottamushenkilölle tärkeä on saanut viranhaltijoilta niin penseän vastaanoton ja luottamushenkilöiden kesken siitä on väitelty ja äänestetty.

Itse tein jo tammikuussa 2015 aloitteen, että Espoo hakisi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansainväliseen esikuvaan perustuvaan, kaupungille maksuttomaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin, joka työkaluineen ja tarkistuslistoineen auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista konkreettisesti ja joka päivä. UNICEFin mallin mukaisessa kunnassa lähdetään siitä, että kaikessa päätöksenteossa tehdään lapsivaikutusten arviointi ja edellytetään lasten ja nuorten kuulemista. Lapsiystävällinen kunta ei ole hanke tai projekti, vaan pysyvä toimintatapa.

Oma aloitteeni sai aikoinaan täystyrmäyksen: kaupungin toiminnassa ei muka ollut  parannettavaa, eikä mallia, tai lapsivaikutusten arviointia tarvita. Sitkeän työn seurauksena toimintatapoja on parannettu, mutta vieläkään eivät lapsivaikutusten arviointi ja lapsiystävällisyys toteudu lainkaan niin kuin pitäisi. Lapsivaikutusten arvioinnin pitäisi olla tavanomainen osa päätösten valmistelua ja toiminnan arviointia. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia, ja heidät on otettava mukaan vaikutusten arviointiin. Arvioinnin tulosten pitää olla myös julkisesti saatavilla.

Arja Ryynäsen aloitteeseen annetussa vastauksessa sanotaan, että ”Espoossa lapsivaikutusten arviointi on osa vaikutusten arviointia, joka tulee tehdä jos asialla on merkittäviä vaikutuksia lapsiin.” Kaupunginhallituksessa kyselimme, kuka päättää, milloin ”asialla on merkittäviä vaikutuksia ja arviointi tehdään” sekä pyysimme esimerkkejä tapauksista, joissa näin on tehty ja kysyimme, mistä arvioinnit ovat luettavissa ja miten niistä tiedotetaan luottamushenkilöille. Pienistä viilauksista huolimatta moni asia jäi avoimeksi. Virkamiehet kertoivat, kuinka nuorilta on kyselty, millaisia asioita he haluaisivat harrastaa.. toki hienoa, että kysytään – mutta se on aivan eri asia kuin lapsivaikutusten arviointi, joka on selkeä työkalu, jolla arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.

Kaupungin kaikkien sektoreiden toiminta, ja esimerkiksi liikennettä, kaupunkisuunnittelua ja rakentamista koskevat päätökset koskettavat myös lasten arkea ja heidän äänensä on kuuluttava päätöksenteossa. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua elämäänsä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin päätöksiin on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Varmuuden vuoksi tarkennan, että lapsilla tarkoitetaan Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kaikkia alle 18-vuotiaita. Järjestöt ovat kuitenkin korostaneet, että lapsivaikutusten arviointi on monissa tapauksissa syytä tarkastella vaikutuksia myös 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin.

Hakeminen luottamuselinten aiempien yksimielisten linjausten mukaisesti UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin mukaan toteuttaisi tässä aloitteessa esitetyn lapsivaikutusten arvioinnin, sillä UNICEFin mallin mukaisessa kunnassa kaikessa päätöksenteossa tehdään lapsivaikutusten arviointi ja edellytetään lasten ja nuorten kuulemista kaikilla sektoreilla. Lapsiystävällisessä kunnassa myös budjetin osalta tehdään lapsivaikutusten arviointi.

Espoo ylpeilee olevansa YK:n kestävän kehityksen edelläkävijä ja älykäs innovaatiokaupunki. Lapsen oikeuksien toteuttamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa olemme kuitenkin takapajuisia perässähiihtäjiä. Jo 37 kuntaa kehittää lapsiystävällisyyttään Unicefin mallilla ja koska kokemukset ovat olleet niin positiivisia, lisää hakijoita tulee koko ajan. Espoossakin on innokkaasti haettu erilaisia titteleitä ja arvonimiä ja satsattu niihin paljon aikaa ja rahaa. On todella erikoinen arvovalinta ja viesti, mikäli emme halua olla lapsiystävällinen kunta, jossa työhön sitoudutaan ja mm. lapsivaikutusten arviointiin annetaan riittävät henkilöresurssit.

Lapsiystävällisyys on keskeinen osa kestävää kehitystä. Arviointi kertoo, kuinka sosiaalisesti kestävää päätöksentekomme on ja millaisia vaikutuksia sillä on lapsiin, nuoriin ja perheisiin – heille, joille me tämän maailman jätämme. Teenkin toivomuksen, että vastuulautakuntien yksimielisten esitysten mukaisesti Espoo seuraa monen muun kunnan esimerkkiä ja positiivisia kokemuksia ja hakee lapsivaikutusten arvioinnin toteuttavaan Unicefin malliin tällä valtuustokaudella.

Toivomuksella ei ole budjettivaikutuksia – paitsi todennäköisesti positiivisia, ovathan
lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta edistävät päätökset yleensä myös taloudellisesti kaikkein kestävimpiä. 

Unicefin entistä pääsihteeriä J.P. Grantia lainaten: "Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus."

***

Toivomus:
Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki ryhtyy toteuttamaan lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa.
Lapsivaikutusten arviointi toteutetaan osana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia luottamuselinten aiempien päätösten mukaisesti. Espoon hakemus UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin hakemiseksi valmistellaan niin, että se jätetään UNICEFille ajoissa vuoden 2020 aikana.